Vastuu ei siirry koneelle. Se siirtyy ylemmäs.
Keskustelu tekoälyagenteista kääntyy helposti kysymykseen siitä, mitä kone voi päättää. Minusta se on väärä kysymys. Agentti ei päätä mitään. Se muuttaa sitä, missä kohtaa johtajan työtä ajatteleminen tapahtuu.
Perinteisesti johtamistieto tulee raportteina, jotka joku on koonnut etukäteen ja jotka vastaavat kysymyksiin, jotka on päätetty jo kuukausia sitten. Kun tieto on agentin luettavissa, järjestys kääntyy: kysymys tulee ensin. Voin kysyä ”riittääkö kapasiteetti kysyntään?” silloin kun asia on ajankohtainen, enkä odota seuraavaa katsausta.
Mutta kysymys yksin ei riitä. Vastaus ”kapasiteetti kattaa nyt neljä viidesosaa kysynnästä” ei kerro vielä, pitäisikö olla huolissaan. Kelvollinen vastaus opastaa matkalla päämäärään: mistä lähdettiin, missä ollaan nyt ja mihin on sitouduttu. Vasta näiden kolmen kohdan jälkeen näkee, onko kehitys menossa oikeaan suuntaan ja riittävällä vauhdilla. Se on ero luvun ja johtamistiedon välillä.
Mikä ei muutu
Agentti ei ota vastuuta, eikä se voi ottaa. Se ei tiedä, mikä luku on organisaatiolle tärkeä, mitä on luvattu hallitukselle tai mikä poikkeama on hyväksyttävä. Se tuottaa vastauksen, joka kuulostaa varmalta riippumatta siitä, onko se sitä.
- Työ ei ole enää laskemista vaan sen määrittelemistä, mikä on oikein ja sen tarkistamista, että niin myös kävi.
Juuri siksi vastuu ei katoa vaan siirtyy ylemmäs. Kun laskenta automatisoituu, johtajan tehtäväksi jää se, mitä kone ei osaa: päättää mitä mitataan, mihin verrataan ja milloin luku on riittävän hyvä. Ja kyseenalaistaa vastaus silloinkin, erityisesti silloin, kun se näyttää uskottavalta.
Mitä pitää olla kunnossa ensin
Agentti ei korjaa epäselvää tietopohjaa, se paljastaa sen. Kolme asiaa kannattaa ratkaista ennen kuin agentteja rakennetaan pidemmälle. Ensinnäkin on sovittu mittareista: jos organisaatiossa on kolme tapaa laskea toimitusvarmuus, agentti valitsee niistä yhden eikä kerro mitä. Toiseksi laskenta kuuluu koodiin, jonka voi tarkistaa. Kielimalli on hyvä kirjoittamaan, ei laskemaan. Kolmanneksi jokaisesta luvusta on päästävä lähteeseen asti; vastaus, jonka alkuperää ei voi jäljittää, ei kelpaa päätöksenteon pohjaksi.
Nämä eivät ole teknisiä vaatimuksia. Ne ovat johtamisen kysymyksiä, joihin on ollut helppo olla vastaamatta niin kauan kuin luvut on tulkittu ihmisen toimesta joka kerta erikseen. Agentti tekee vastaamatta jättämisestä näkyvää.
Se on mielestäni tämän muutoksen paras puoli. Hyöty ei tule siitä, että kone tekee työn puolestamme, vaan siitä, että se pakottaa meidät sanomaan ääneen, mitä oikeastaan tarkoitamme hyvällä tuloksella.
Autamme mielellämme arvioimaan, mistä kannattaa aloittaa ja mitä oman tietopohjan kanssa on tehtävä ensin. Ota yhteyttä.

Tommi Mattila
Program Director
tommi.mattila(at)sininenpolku.fi